| home news maps Juspo photos |
|||
Kevätkatsaus Vielä kolme viikkoa sitten hiihdin parina aamuna kevätauringossa talven hienoimpia hiihtolenkkejä, joita aidon talven mittaan tuli paljon suunniteltua enemmän. Sehän ei minua haittannut, vaikka idea viikottaisista suunnistusharjoituksista hukkui samalla lumeen. Lumea pakoon lähtivät lynxiläiset kolme viikkoa sitten Etelä-Ranskaan, Millaun seuduille avoimiin ja nopeisiin, mutta teknisiin suunnistusmaastoihin. Kymmenen päivää kului nopeasti ja laadukasta harjoittelua tuli pari tuntia päivässä. Laatua nimenomaan sen takia, että palautumiseen oli tavanomaisia työpäiviä paremmat mahdollisuudet. Maltoin suunnistaa monena päivänä vain kerran, vaikka keväthuumassa toiseen suunnistustreeniin lähtijöitä riitti tietenkin joka päivälle. Suunnistusnälkä pysyi kuitenkin hyvin yllä ja myös fyysinen vire parani leirin myötä. Ranskan leirin mieleenpainuvin päivä oli matkustus Clermont-Ferrandiin, jossa kilpailtiin mc-finaalit 2006. Maastoja on turha edes yrittää kuvailla - ne pitää itse kokea. Tulivuoren purkauksen jäljiltä on juostavaa ja käveltävää kivikkoa. Aamupäivän mallisuunnistus oli ensimmäistä ja iltapäivän pitkän matkan maasto valitettavasti jälkinmäistä. karttoja: mc-mallisuunnistus mc-alku mc-loppu takaa-ajo Suomen suunnistuskauden avaus Viime perjantaina Lynxin yötreeni "lähes lumettomassa" Porkkalan merenrantamaastossa ei tehnyt juuri eroa talven aikaisempiin lumisuunnistuksiin. Onneksi KevätYönViesti järjestettiin lumettomissa maastoissa. Juoksin epätyypillisesti joukkueen lyhyimmän osuuden, joka kävi hyvästä rastinotto- tai säksätysharjoituksesta, kuten nykyään kuuluu sanoa. Ensimmäisen mäen säksätykset aiheuttivat lähinnä paljon varmistelua ja pieniä virheitä. Toisessa mäessä suunnistus sujui jo paremmin. Ankkuriosuuden seuraaminen oli kuitenkin viestin paras kohta: Tuolla menee Saramäki, Anjala kiltisti perässä, Airila ja Liukkonen eivät saa kiinni. Pahus vie, kun Leskiset olivat kiertäneet lyhyet hajonnat ja talvisin vain viidenkyöstin (50 km...) lenkkejä hiihtävä Joensuun Johannes pääsi kuittaamaan. Pohjalan juoksu on kaunista katsottavaa, kun tietää treenimetodit. Kyseessä on myös vanhan liiton taitosuunnistaja ja kartantekijä. Joskus herran vuonna 2006 Sarasen suunnistusmatkalla Liettuassa mies ilmoitti lopettaneensa satsauksen ja keskittyneensä kartoittamiseen. No, jos nyt palataan tähän vuoteen niin Saramäki tosiaan tuli suorilla ison lumikasa yli viimeiselle rastille Anjalan jäädessä nuolemaan näppejään. Viestit ovat siitä mukavia, että jos joukkueessa on yksikin hyvä suunnistaja, niin koko joukkue voi iloita siinä siivellä. Sunnuntaina ajelin Hankoon ja suunnistin Högsandissa, joka voi monille olla tuttu viime kevään OK Raseborin kansallisesta. Deltan treenillä mittakaavassa 1:15000 oli mittaa aika tarkalleen 15,7 km. Lunta oli enemmän kuin viime kevään kansallisessa. Tamppasin radan reilusti alle kahteen tuntiin. Heikko mies tai lumenpaljous, mutta jaloissa tuntui lopussa aika paljon. Högsand 6,7 km Högsand 9 km Paluumatkalla poikkesin Lohjalla pudottamaan karttoja valmentajalleni Petri ”KVY hoituu vanhoilla näytöillä” Noposelle. Nöyriä poikia oltiin molemmat. Petri totesi vanhankin tarvitsevan treeniä ennen Tiomilaa. Minä puolestaan kerroin peloistani maanantaina odottavan hieronnan osalta ja mahdollisuuksista palautua tiistaiseen Pirkkolan testiin. Todettiin yksissä tuumin, että testi jää väliin, jos lihakset käyttäytyvät kuten tapana on tällä harjoituskaudella ollut hieronnan jälkeisenä päivänä. Varasuunnitelmaksi päätettiin rauhallinen alkuvauhti ja mahdollisuus kurvata kuuden kilometrin kohdalla sivuun. Hieronnan kestin melkein itkemättä ja illalla kävin taas saunassa, kylmäaltaassa, porealtaassa ja höyrysaunassa. Tiistaina 30 min pyörällä töihin ja muutama minuutti juoksua kiihdytyksineen. Iltaisella töistä vartti Pirkkolaan, saman verran juoksua siellä ja viivalle. Vanha tuttu O-P Koistinen asettautui viivalle ja alkumatkasta pyyhkäisi ohi pitämään vauhtia. Siinä sitä mentiin ja kello tykkäsi. Viimeinen puoli kilometriä otatettiin, mutta harmikseni jouduin ottamaan tappion. Tappion käännän voitoksi toteamalla, että kyseessä oli oma ennätys 39.27., joka on kokonaiset 29 sekuntia syksyllä 2008 juostua vanhaa ennätystä parempi. Muutama uhon sana SM-erikoispitkään asti riittää kaikenlaisia kisoja, joista jossain voisi tehdä hyviä suorituksia. Perinteisesti kaltaisteni tulevaisuuden toivojen tai vähintään sellaisiksi toivovien kausi on nähty Tiomilaan mennessä. Peruskallion räjäyttävä fyysinen harppaus jää tulematta ja suunnistustaitoon, josta useimmat voisivat eniten loppuaikaansa parantaa, keskittyminen on jäänyt ensi kaudella -uhoamisen varjoon. Uhoaminen onkin tietenkin jo hyvä aloittaa Tiomilan paluumatkalla. Kyseessä on siis paljon puhetta vähästä –kategorien miesten kausi. Oma tavoitteenasetteluni on kolmivaiheinen, jossa toisena kevään kisojen jälkeen on Kainuu katsastuksineen ja kolmas syksyn SM-kisat. Tarkoitus on tehdä aina parempia suorituksia kuin aikaisemmin. Tavoitteenasetteluun kuuluu tietenkin raastava analysointi näiden kolmen jakson jälkeen. Kesä on suunnistustaidon kehittämisen aikaa ja sen aijon todellakin käyttää hyväksi. Vähälumisia suunnistuskelejä ja kevätyötä hallitumpia suunnistussuorituksia! |
|||
| Lynx SjundeåIF HSK Märsky Urheilukoulu FC Keltamäki Valotukku |
|||